Jos työntekijä sairastuu kesälomansa aikana, hänellä on oikeus siirtää lomapäiviään myöhempään ajankohtaan. Siirto-oikeus edellyttää työkyvyttömyyttä sairauden vuoksi ja lääkärintodistusta sairaudesta. Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle viipymättä ja pyydettävä loman siirtoa. Työnantajan velvollisuus on hyväksyä asianmukaisesti todistettu loman siirto ja sopia työntekijän kanssa uudesta loma-ajankohdasta. Siirretyt lomapäivät on pidettävä mahdollisuuksien mukaan lomakauden aikana tai viimeistään seuraavan lomakauden loppuun mennessä.
Kesäloman aikainen sairastuminen – mitä sanoo laki?
Suomen vuosilomalaki (162/2005) turvaa työntekijän oikeuden siirtää vuosilomaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi. Lain mukaan työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa, jos hän on työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen takia loman alkaessa tai sen aikana.
Työkyvyttömyyden ensimmäinen päivä on vuosilomalain mukaan karenssipäivä, joka kuuluu vuosilomaan. Tämä tarkoittaa, että siirto-oikeus alkaa vasta työkyvyttömyyden toisesta päivästä lähtien. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla tätä parempia ehtoja, jotka poistavat karenssipäivän kokonaan.
Vuosilomalaki asettaa työntekijälle myös velvollisuuden esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, yleensä lääkärintodistus. Lisäksi työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ilman aiheetonta viivästystä heti sairastumisen tapahduttua.
Nämä säännökset koskevat myös kesälomia, jotka tyypillisesti sijoittuvat 2.5.-30.9. väliselle lomakaudelle. Laki suojelee työntekijän oikeutta lepoon ja palautumiseen, joten sairastumisen vuoksi menetetyt lomapäivät on tarkoitus korvata myöhemmin pidettävillä lomapäivillä.
Milloin sairaus oikeuttaa kesäloman siirtämiseen?
Kesäloman siirtäminen edellyttää aina työkyvyttömyyttä, joka on aiheutunut sairaudesta tai tapaturmasta. Pelkkä huonovointisuus tai lievät oireet eivät yleensä riitä loman siirtämisen perusteeksi. Siirto-oikeuden saaminen edellyttää seuraavien kriteerien täyttymistä:
Työntekijän on oltava lääketieteellisesti todistetusti työkyvytön. Tämä tarkoittaa, että sairauden tai tapaturman on oltava niin vakava, että se estäisi työntekijää tekemästä tavanomaisia työtehtäviään, jos olisi työpäivä. Esimerkiksi flunssa, johon liittyy kuumetta, vatsatauti tai nilkan nyrjähdys voivat olla perusteita loman siirtämiselle.
Työkyvyttömyydestä vaaditaan lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys. Ulkomailla sairastuessa todistus on hankittava paikalliselta lääkäriltä. Todistuksesta tulee ilmetä työkyvyttömyyden kesto ja diagnoosi.
- Työntekijän on pyydettävä loman siirtoa työnantajalta
- Pyyntö on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä
- Työkyvyttömyyden ensimmäinen päivä on karenssipäivä (ellei työehtosopimus määrää toisin)
On huomattava, että kosmeettisia toimenpiteitä, normaaleja raskausoireita tai lieviä terveysongelmia ei yleensä katsota perusteeksi loman siirtämiselle. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa ratkaisevaa on lääkärin arvio työkyvyttömyydestä.
Miten työntekijän tulee toimia sairastuessaan kesälomalla?
Työntekijän tulee sairastuessaan kesälomalla toimia viipymättä ja järjestelmällisesti. Ensimmäiseksi työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle välittömästi tai ilman aiheetonta viivästystä. Tämä ilmoitus tulee tehdä työnantajan määrittelemien sairauspoissaolokäytäntöjen mukaisesti, esimerkiksi soittamalla esihenkilölle tai lähettämällä sähköpostia HR-osastolle.
Ilmoituksen yhteydessä työntekijän tulee esittää pyyntö lomapäivien siirtämisestä. Pelkkä ilmoitus sairastumisesta ei automaattisesti johda loman siirtoon, vaan siirtoa täytyy nimenomaisesti pyytää. Vuosiloma ei siirry, jos sitä ei ole työnantajalta pyydetty.
Työntekijän velvollisuuksiin kuuluu hankkia asianmukainen lääkärintodistus, joka osoittaa työkyvyttömyyden. Suomessa sairastuessa todistus hankitaan tavalliseen tapaan työterveyshuollosta tai muulta lääkäriltä. Ulkomailla sairastuessa tulee kääntyä paikallisen lääkärin puoleen ja varmistaa, että todistuksesta ilmenevät seuraavat tiedot:
- Lääkärin diagnoosi
- Työkyvyttömyyden alkamis- ja päättymispäivä
- Lääkärin allekirjoitus ja yhteystiedot
Vieraskielinen lääkärintodistus on hyvä käännättää suomeksi mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi. Lisäksi työntekijän kannattaa säilyttää kaikki sairauteen liittyvät asiakirjat, kuitit ja todistukset mahdollista myöhempää tarvetta varten.
Mitä velvollisuuksia työnantajalla on työntekijän sairastuessa lomalla?
Työnantajan ensisijainen velvollisuus on käsitellä loman siirtopyyntö asianmukaisesti ja viivytyksettä. Kun työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan lomalla ja pyytää loman siirtoa, työnantajan tulee hyväksyä pyyntö, jos lakisääteiset edellytykset täyttyvät.
Työnantajalla on oikeus edellyttää luotettavaa selvitystä työntekijän työkyvyttömyydestä, yleensä lääkärintodistusta. Työnantaja ei voi mielivaltaisesti kieltäytyä siirtämästä lomaa, jos työntekijä on toimittanut asianmukaisen todistuksen työkyvyttömyydestään ja pyytänyt loman siirtoa ajallaan.
Työnantajan vastuulla on myös:
- Sopia työntekijän kanssa siirretyn loman uudesta ajankohdasta
- Järjestää siirretty loma ensisijaisesti lomakauden aikana (2.5.-30.9.)
- Merkitä siirretyt lomapäivät asianmukaisesti työaikakirjanpitoon
- Maksaa siirretyn loman ajalta normaali vuosilomapalkka
- Maksaa työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaa työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukaisesti
Sairausajan palkanmaksu alkaa karenssipäivän jälkeen, eli työkyvyttömyyden toisesta päivästä, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu toisin. On tärkeää huomata, että sairausajan palkka ja lomapalkka eivät tule maksettavaksi päällekkäin – työntekijä saa siis sairausajalta sairausajan palkkaa ja siirretyltä lomalta lomapalkkaa myöhemmin.
Miten siirretyt lomapäivät käytännössä toteutetaan?
Siirretyt lomapäivät tulee lähtökohtaisesti järjestää saman lomakauden (2.5.-30.9.) aikana. Jos tämä ei käytännön syistä ole mahdollista, siirretty loma on pidettävä viimeistään kyseistä lomakautta seuraavan lomakauden aikana, eli viimeistään seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Uudesta loma-ajankohdasta sopiminen tapahtuu yhteistyössä työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantajan tulee kuulla työntekijän toiveita, mutta viime kädessä työnantajalla on oikeus määrätä uusi loma-ajankohta toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi.
Jos siirrettyjen lomapäivien pitäminen ei ole mahdollista edellä mainittujen määräaikojen puitteissa, esimerkiksi pitkittyneen työkyvyttömyyden vuoksi, siirretty loma voidaan korvata lomakorvauksena. Tämä edellyttää kuitenkin erityisiä perusteita ja on poikkeuksellinen järjestely.
Käytännön toteutuksessa huomioitavaa:
- Loman siirto koskee vain työkyvyttömyysaikaa (karenssipäivän jälkeen)
- Siirretyt päivät pyritään järjestämään yhtenäisenä jaksona
- Palkanlaskennassa on huomioitava sekä sairausajan palkka että siirretyn loman lomapalkka
- Siirretyn loman ajalta maksetaan normaali lomapalkka ja lomaraha työehtosopimuksen mukaisesti
Työnantajan on hyvä dokumentoida kaikki loman siirtoon liittyvät tapahtumat ja sopimukset kirjallisesti epäselvyyksien välttämiseksi. Palkanlaskennassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sairausajan palkka ja lomapalkka kohdistuvat oikeille ajanjaksoille.
Kesäloman aikaisen sairastumisen hallinta
Kesäloman aikainen sairastuminen vaatii sekä työntekijältä että työnantajalta selkeää viestintää ja lakisääteisten velvollisuuksien tuntemista. Työntekijän oikeus siirtää lomaa sairastumisen vuoksi on suomalaisen työlainsäädännön vahvasti turvaama oikeus, jonka tarkoituksena on varmistaa työntekijän mahdollisuus lepoon ja palautumiseen.
Onnistuneen loman siirron tärkeimmät elementit ovat:
- Nopea ilmoitus sairastumisesta työnantajalle
- Selkeä pyyntö loman siirtämisestä
- Luotettavan lääkärintodistuksen hankkiminen
- Asianmukainen dokumentointi kaikissa vaiheissa
- Rakentava yhteistyö uuden loma-ajankohdan sopimisessa
Työnantajan näkökulmasta kesäloman aikaisten sairastumisten käsittelyssä korostuvat johdonmukainen toimintatapa, työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ja palkanlaskennan tarkkuus. Selkeät sisäiset ohjeistukset ja prosessit auttavat käsittelemään tilanteet sujuvasti ja lainmukaisesti.
Kun molemmat osapuolet tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä toimivat aktiivisesti ja yhteistyöhakuisesti, kesäloman aikaisen sairastumisen aiheuttamat haasteet voidaan hoitaa joustavasti. Tämä palvelee sekä työntekijän oikeutta lepoon että työnantajan tarvetta ennakoida ja suunnitella henkilöstöresurssien käyttöä tehokkaasti.
