Alaikäisten kesätyöntekijöiden palkkaus määräytyy työehtosopimuksissa (TES) määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Tyypillisesti alle 18-vuotiaiden palkka on noin 70-90% alan alimmasta taulukkopalkasta, riippuen työntekijän iästä ja työkokemuksesta. Työnantajan on tunnettava sekä työlainsäädännön että sovellettavan työehtosopimuksen määräykset, sillä alaikäisten työntekijöiden kohdalla on useita erityissäännöksiä liittyen palkkaukseen, työaikoihin ja työtehtäviin. Palkan oikea määrittely on tärkeää, sillä alaikäisten työntekijöiden alipalkkaustapauksia esiintyy valitettavan usein. Tässä artikkelissa käsittelemme keskeiset määräykset, jotka koskevat alaikäisten kesätyöntekijöiden palkkoja työehtosopimusten näkökulmasta.
Mitä työnantajan tulee tietää alaikäisten kesätyöntekijöiden palkkauksesta?
Työnantajan on huomioitava, että alaikäisten kesätyöntekijöiden palkkaus perustuu alan työehtosopimukseen ja nuoria työntekijöitä koskevaan lainsäädäntöön. Nuorista työntekijöistä annettu laki (1993/998) sisältää erityissäännöksiä alle 18-vuotiaiden työajoista, työtehtävistä ja työturvallisuudesta, jotka vaikuttavat epäsuorasti myös palkkaukseen.
Keskeistä on ymmärtää, että työehtosopimusten palkkamääräykset sisältävät yleensä ikään perustuvat palkkaryhmät tai -porrastukset alaikäisille. Nämä ovat usein prosenttiosuuksia aikuisten vähimmäispalkasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia:
- Työsopimusten asianmukaisesta laatimisesta (15 vuotta täyttänyt voi tehdä itse, alle 15-vuotiaan puolesta huoltaja)
- Palkan maksamisesta ajallaan ja oikeamääräisenä
- Lakisääteisten lisien (ilta-, viikonloppu- ja pyhätyökorvaukset) maksamisesta
- Alaikäisten työntekijöiden rekisterin ylläpitämisestä, jos työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta
Työnantajan kannattaa perehtyä myös työaikalain asettamiin rajoituksiin, sillä ne vaikuttavat välillisesti palkkaukseen. Esimerkiksi 13-14-vuotiaat saavat työskennellä vain koulujen loma-aikoina, kun taas 15-17-vuotiailla on laajemmat mahdollisuudet työskentelyyn.
Miten eri toimialojen TES-sopimukset määrittelevät alaikäisen kesätyöntekijän palkan?
Alaikäisen kesätyöntekijän palkka vaihtelee merkittävästi eri toimialojen välillä. Työehtosopimukset määrittelevät tyypillisesti nuorten työntekijöiden palkat prosenttiosuuksina alimman taulukkoluokan palkasta tai erillisinä nuorten palkkataulukoina.
Kaupan alan työehtosopimuksessa alle 18-vuotiaan palkka on tyypillisesti 70-90% alimmasta taulukkopalkasta. Ensimmäisen vuoden kesätyöntekijällä prosentti voi olla matalampi kuin jo kokemusta keränneellä nuorella. Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työehtosopimuksessa on samankaltainen linja, jossa nuorten palkat ovat porrastettu iän mukaan.
Rakennusalan työehtosopimuksessa alle 18-vuotiaille on määritelty oma palkkaryhmänsä, joka on selkeästi alempi kuin aikuisten vastaavat. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa nuorille työntekijöille on usein määritelty omat palkkataulukkonsa tai prosenttiosuudet peruspalkasta.
| Toimiala | Alle 16-vuotiaat | 16-17-vuotiaat | Erityispiirteet |
|---|---|---|---|
| Kaupan ala | 70-75% taulukkopalkasta | 80-90% taulukkopalkasta | Kokemus voi nostaa prosenttiosuutta |
| Ravintola-ala | 70% taulukkopalkasta | 80% taulukkopalkasta | Anniskelutehtävissä ikärajoituksia |
| Rakennusala | Oma palkkaryhmä | Oma palkkaryhmä | Työturvallisuusmääräykset rajoittavat tehtäviä |
| Teknologiateollisuus | 60-70% peruspalkasta | 70-85% peruspalkasta | Koulutus voi vaikuttaa palkkaan |
Julkisella sektorilla kunta-alan työehtosopimuksessa alaikäisille on omat palkkaluokkansa tai määritellyt prosenttiosuudet. Samoin valtion työehtosopimuksissa on huomioitu nuorten työntekijöiden erityisasema.
On tärkeää huomata, että monet työehtosopimukset sisältävät myös erityismääräyksiä kesätyöntekijöille, joita voidaan soveltaa alaikäisiin. Nämä voivat olla joko edullisempia tai epäedullisempia kuin yleiset nuoria koskevat määräykset.
Millaiset palkkaan vaikuttavat ikärajat ja porrastukset ovat yleisiä työehtosopimuksissa?
Työehtosopimuksissa esiintyy tyypillisesti ikäporrastuksia, jotka vaikuttavat suoraan alaikäisen kesätyöntekijän palkkaan. Yleisimmät ikärajat ovat alle 16-vuotiaat ja 16-17-vuotiaat, mutta joissain sopimuksissa voi olla tarkempiakin jaotteluja.
Alle 16-vuotiaiden palkka on tavallisesti 60-75% alan alimmasta taulukkopalkasta tai harjoittelijan palkasta. Tämä perustuu ajatukseen, että nuorimmilla työntekijöillä on vähemmän työkokemusta ja heidän työtehtävänsä ovat usein yksinkertaisempia.
16-17-vuotiaiden palkka on yleensä 70-90% alimmasta taulukkopalkasta. Palkkaan voi vaikuttaa myös aiempi työkokemus samalta alalta, jolloin prosenttiosuus voi nousta lähemmäs aikuisten vähimmäispalkkaa.
Joissain työehtosopimuksissa on käytössä myös muita porrastuksia:
- Alle 17-vuotiaat (yksi yhtenäinen ryhmä)
- Tarkat ikävuodet (esim. 15-, 16- ja 17-vuotiaat erikseen)
- Kokemusperusteiset porrastukset (ensimmäisen kesän työntekijät vs. aiemmin alalla työskennelleet)
- Koulutukseen perustuvat porrastukset (peruskoulussa olevat vs. ammatillisessa koulutuksessa olevat)
Ikäporrastusten lisäksi työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä palkan noususta kesätyön aikana. Esimerkiksi pidempiaikaisissa kesätöissä palkka voi nousta tietyn työssäoloajan jälkeen, vaikka työntekijä olisi edelleen alaikäinen.
Mitä lisäkorvauksia ja erityismääräyksiä alaikäisen kesätyöntekijän palkkaan voi liittyä?
Alaikäiset kesätyöntekijät ovat oikeutettuja samoihin lisäkorvauksiin kuin aikuisetkin, vaikka peruspalkka olisi porrastettu iän mukaan. Tärkeimmät lisäkorvaukset ovat:
- Iltatyölisä (yleensä klo 18 jälkeen tehdystä työstä)
- Lauantai- ja sunnuntailisät
- Pyhäkorvaukset (arkipyhät ja juhlapyhät)
- Ylityökorvaukset (huom. 15-17-vuotiailla rajoitukset ylityön tekemisessä)
Erityismääräyksiä, jotka voivat vaikuttaa palkkaan:
Harjoittelijan asema: Joissain työehtosopimuksissa alaikäinen voidaan luokitella harjoittelijaksi, jolloin palkka määräytyy harjoittelijan palkkamääräysten mukaan. Tämä voi olla joko edullisempi tai epäedullisempi kuin pelkkä ikään perustuva porrastus.
Koulutustaso: Ammatillisessa koulutuksessa olevan alaikäisen palkka voi olla korkeampi kuin peruskoulussa olevan, jos työtehtävät liittyvät hänen opintoihinsa.
Työajoista johtuvat rajoitukset: Koska alaikäisten työaikoja on rajoitettu lainsäädännöllä, he eivät välttämättä voi tehdä kaikkia vuoroja. Esimerkiksi 15-17-vuotiaiden työaika on sijoitettava klo 6-22 väliseen aikaan, mikä voi rajoittaa yölisien kertymistä.
Lomakorvaukset: Kesätyössä maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvaus, joka on 9% tai 11,5% ansaitusta palkasta työsuhteen kestosta riippuen. Tämä koskee myös alaikäisiä kesätyöntekijöitä.
On tärkeää huomioida, että alaikäinen kesätyöntekijä ei voi työskennellä kaikissa tehtävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (188/2012) määrittelee vaaralliset työt, joita ei saa teettää lainkaan alle 16-vuotiailla, ja 16-17-vuotiaillakin vain erityisedellytyksin. Tämä voi vaikuttaa välillisesti palkkaan, jos korkeammin palkatut tehtävät ovat rajoitettuja.
Miten alaikäisen kesätyöntekijän palkka lasketaan käytännössä?
Alaikäisen kesätyöntekijän palkan laskeminen alkaa oikean työehtosopimuksen ja palkkaryhmän määrittämisellä. Prosessi etenee seuraavasti:
- Selvitä sovellettava työehtosopimus ja sen palkkamääräykset nuorille työntekijöille
- Määritä työntekijän ikäryhmä (alle 16v, 16-17v) ja siihen sovellettava prosenttiosuus peruspalkasta
- Tarkista mahdolliset kokemus- tai koulutuslisät
- Laske tuntipalkka tai kuukausipalkka työehtosopimuksen määräysten mukaisesti
- Huomioi mahdolliset lisät (ilta-, viikonloppu- ja pyhätyölisät)
Esimerkki: 16-vuotias kesätyöntekijä kaupan alalla
- Kaupan TES:n mukainen alin taulukkopalkka on 1800 €/kk
- 16-17-vuotiaan palkka on 80% tästä = 1440 €/kk
- Tuntipalkaksi muutettuna (jakajana 160) = 9 €/tunti
- Iltalisä klo 18 jälkeen esim. 3,91 €/tunti
Verokortin käyttö: Alaikäisen kesätyöntekijän tulee toimittaa verokortti työnantajalle. Nuori voi tilata oman verokortin Verohallinnolta. Tyypillisesti kyseessä on ns. kesätyöverokortti, jossa on vuosituloraja.
Palkanmaksu: Palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaisena palkanmaksupäivänä tai työsopimuksessa sovittuna ajankohtana. Palkasta on annettava laskelma, josta näkyvät palkan määräytymisperusteet.
Tulorekisteri-ilmoitukset: Työnantajan on ilmoitettava maksetut palkat tulorekisteriin normaalisti viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Alaikäisyys ei vaikuta tähän velvollisuuteen.
Työsuhteen päättyessä maksettava lopputili sisältää työajan palkan lisäksi kertyneen lomakorvauksen. Lomakorvaus on eriteltävä palkkalaskelmassa selkeästi eikä sitä saa sisällyttää tuntipalkkaan.
Keskeisimmät huomiot alaikäisen kesätyöntekijän palkkauksessa
Alaikäisen kesätyöntekijän palkkauksessa on useita erityispiirteitä, jotka työnantajan on tärkeä huomioida. Asianmukainen palkkaus ei ole vain lakisääteinen velvollisuus vaan myös tärkeä osa vastuullista työnantajatoimintaa.
Tärkeimmät periaatteet:
- Noudata aina alan työehtosopimuksen määräyksiä nuorten palkkauksesta
- Huomioi ikäporrastukset ja varmista, että käytät oikeaa prosenttiosuutta peruspalkasta
- Maksa kaikki työehtosopimuksen mukaiset lisät myös alaikäisille
- Huolehdi lomakorvausten oikeasta laskemisesta ja maksamisesta
- Muista työaikarajoitukset, jotka vaikuttavat välillisesti palkkaan
Yleisimmät virheet, joita tulisi välttää:
- Alaikäisen palkkaaminen “harjoittelijan” nimikkeellä ilman työehtosopimuksen mukaista palkkaa
- Lisien maksamatta jättäminen tai niiden sisällyttäminen peruspalkkaan erittelemättä
- Lomakorvauksen sisällyttäminen tuntipalkkaan (ns. “palkka sisältää lomakorvauksen”)
- Työtuntien virheellinen kirjaaminen tai seuraamatta jättäminen
- Nuorten työntekijöiden työaikarajoitusten laiminlyönti
Alaikäisen kesätyöntekijän palkkaus voi tuntua monimutkaiselta, mutta oikein hoidettuna se on sujuva osa yrityksen henkilöstöhallintoa. Palkanlaskennan ammattilaiset osaavat huomioida kaikki työehtosopimusten määräykset ja varmistaa, että nuorten työntekijöiden palkat maksetaan oikein.
Nuorten työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu, mukaan lukien asianmukainen palkkaus, on myös investointi tulevaisuuteen. Positiiviset kokemukset ensimmäisistä työpaikoista rakentavat myönteistä työnantajamielikuvaa ja voivat auttaa yritystä rekrytoimaan samoja nuoria myöhemmin vakituisiin tehtäviin.
