Mitä työehtosopimusta kesätyöntekijöihin sovelletaan?

Kesätyöntekijöihin sovelletaan samaa työehtosopimusta kuin muihinkin työntekijöihin samalla alalla ja samoissa työtehtävissä. Sovellettava työehtosopimus määräytyy ensisijaisesti työnantajan toimialan ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, noudatetaan kyseisen liiton solmimaa työehtosopimusta. Muussa tapauksessa noudatetaan yleissitovaa työehtosopimusta, jos sellainen alalla on. Nuorilla kesätyöntekijöillä (alle 18-vuotiaat) on lisäksi erityisiä suojasäännöksiä, jotka liittyvät työaikoihin, lepotaukoihin ja tiettyihin työtehtäviin.

Kesätyöntekijöiden työehtosopimukset: perusperiaatteet

Kesätyöntekijöiden työehtojen määräytyminen perustuu samoihin periaatteisiin kuin muidenkin työntekijöiden. Sovellettava työehtosopimus eli TES määräytyy työnantajan toimialan mukaan, ei työntekijän iän tai työsuhteen keston perusteella.

Kesätyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisen kannalta olennaista on, että työnantaja on velvollinen noudattamaan joko työnantajaliiton jäsenyyden perusteella sitä sitovaa työehtosopimusta tai alan yleissitovaa työehtosopimusta. Yleissitova työehtosopimus sitoo kaikkia alalla toimivia työnantajia riippumatta siitä, kuuluvatko ne työnantajaliittoon vai eivät.

Työehtosopimusten lisäksi kesätyöntekijöiden, erityisesti nuorten työntekijöiden, oikeuksia suojaa laki nuorista työntekijöistä. Tämä laki sisältää erityissäännöksiä alle 18-vuotiaiden työajoista, lepoajoista ja työturvallisuudesta. Nämä säännökset ovat pakottavaa oikeutta, eli niistä ei voida poiketa työntekijän vahingoksi edes työehtosopimuksella.

On tärkeää huomata, että vaikka kesätyöntekijät ovat usein määräaikaisessa työsuhteessa, heillä on pääsääntöisesti samat oikeudet kuin vakituisilla työntekijöillä. Kesätyöntekijöitä ei siis saa asettaa epäedullisempaan asemaan pelkästään työsuhteen määräaikaisuuden vuoksi.

Miten työehtosopimuksen valinta määräytyy kesätyöntekijälle?

Kesätyöntekijään sovellettava työehtosopimus määräytyy ensisijaisesti työnantajan toimialan ja työtehtävien perusteella, ei kesätyöntekijän statuksen mukaan. Toimialaperiaate on keskeisin tekijä työehtosopimuksen valinnassa.

Työehtosopimuksen valinnan määräytymiseen vaikuttavat seuraavat tekijät:

  • Työnantajan jäsenyys työnantajaliitossa – jos työnantaja kuuluu liittoon, sovelletaan kyseisen liiton neuvottelemaa työehtosopimusta
  • Alan yleissitova työehtosopimus – jos alalla on yleissitova TES, sitä sovelletaan kaikkiin alan työnantajiin
  • Työntekijän tekemä työ – joissakin yrityksissä voidaan soveltaa eri työehtosopimuksia eri työntekijäryhmiin työtehtävien perusteella
  • Yrityskohtainen työehtosopimus – joillakin yrityksillä voi olla oma työehtosopimus

Jos työnantaja on järjestäytymätön (ei kuulu työnantajaliittoon) eikä alalla ole yleissitovaa työehtosopimusta, työsuhteessa noudatetaan työlainsäädännön vähimmäisehtoja ja työsopimuksessa sovittuja ehtoja. Tällöin kesätyöntekijän työsuhteen ehdot määräytyvät esimerkiksi työaikalain, vuosilomalain ja työsopimuslain perusteella.

On huomioitava, että joskus voi syntyä epäselvyyttä siitä, mikä työehtosopimus soveltuu tiettyyn työhön. Tällaisissa rajatapauksissa ratkaisu tehdään arvioimalla, mikä on työntekijän pääasiallinen työ ja mikä työehtosopimus kattaa parhaiten kyseisen työn. Kesätyöntekijän kohdalla sovelletaan samaa periaatetta kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla.

Mitkä ovat kesätyöntekijöiden erityisoikeudet työehtosopimuksissa?

Kesätyöntekijöillä on useissa työehtosopimuksissa erityisiä määräyksiä, jotka koskevat erityisesti nuoria työntekijöitä. Nämä erityismääräykset liittyvät useimmiten palkkaukseen, työaikoihin ja työtehtäviin.

Monissa työehtosopimuksissa on määritelty erikseen kesätyöntekijöiden ja nuorten työntekijöiden palkkaus. Tyypillisesti alle 18-vuotiaille kesätyöntekijöille voidaan maksaa tietty prosenttiosuus alan vähimmäispalkasta. Tämä prosenttiosuus vaihtelee yleensä 70-90% välillä täydestä palkasta, riippuen työehtosopimuksesta ja työntekijän iästä.

Kesätyöntekijöiden työaikaa koskevat erityismääräykset perustuvat usein lakiin nuorista työntekijöistä. Tämän lain mukaan:

  • 15-17-vuotias saa tehdä enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa
  • Alle 15-vuotias saa tehdä enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa
  • Nuori työntekijä ei saa tehdä yötyötä (klo 22-06 välisenä aikana)
  • Ruokatauon on oltava vähintään 30 minuuttia, jos työpäivä on yli 4,5 tuntia

Monet työehtosopimukset sisältävät myös määräyksiä kesätyöntekijöiden koulutuksesta ja perehdytyksestä. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia riittävästä ohjauksesta ja valvonnasta, etenkin kun kyseessä on nuori, kokematon työntekijä.

Joissakin työehtosopimuksissa on myös rajoituksia kesätyöntekijöiden työtehtävistä. Esimerkiksi vaarallisia töitä, kuten korkealla työskentelyä tai vaarallisten koneiden käyttöä, on rajoitettu erityisesti alle 18-vuotiaiden kohdalla. Nämä rajoitukset perustuvat työturvallisuuslakiin ja valtioneuvoston asetukseen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä.

Mitä eroa on nuorten ja aikuisten kesätyöntekijöiden työehdoissa?

Nuorten (alle 18-vuotiaiden) ja aikuisten kesätyöntekijöiden työehtojen välillä on merkittäviä eroja, jotka perustuvat sekä lainsäädäntöön että työehtosopimuksiin. Ikäperusteiset erot koskevat erityisesti palkkausta, työaikoja ja työtehtäviä.

Palkkauksen osalta nuorille kesätyöntekijöille maksetaan useimmiten alempaa palkkaa kuin täysi-ikäisille. Monissa työehtosopimuksissa on määritelty erikseen harjoittelijoiden tai nuorten työntekijöiden palkkataulukot. Esimerkiksi:

  • Alle 16-vuotiaille voidaan maksaa 70-80% alan vähimmäispalkasta
  • 16-17-vuotiaille voidaan maksaa 80-90% alan vähimmäispalkasta
  • Täysi-ikäisille kesätyöntekijöille maksetaan yleensä normaali alan mukainen palkka, joskin joissain TES:eissä voi olla erikseen määritelty “kesäapulaisen” tai vastaavan palkka

Työaikojen suhteen nuorilla työntekijöillä on tiukemmat rajoitukset. Alle 18-vuotiaat eivät saa tehdä yötyötä (klo 22-06) lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten enintään 24-vuotiaan tekemää työtä, joka on välttämätöntä ammattikoulutuksen saamiseksi. Lisäksi viikkotyöaika ja päivittäinen työaika ovat nuorilla työntekijöillä lyhyemmät kuin aikuisilla. Täysi-ikäisiä kesätyöntekijöitä koskevat samat työaikasäännökset kuin muitakin aikuisia työntekijöitä.

Työtehtävien osalta alle 18-vuotiaiden työskentelyä on rajoitettu erityisesti vaarallisissa tai terveydelle haitallisissa tehtävissä. Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä rajoittaa esimerkiksi:

  • Töitä, joissa altistutaan vaarallisille kemikaaleille
  • Töitä, joissa käytetään vaarallisia koneita tai laitteita
  • Töitä, joihin liittyy merkittävä tapaturmariski
  • Raskaiden taakkojen nostamista tai siirtämistä

Täysi-ikäisten kesätyöntekijöiden kohdalla näitä rajoituksia ei ole, vaan heidän työtehtäviään määrittävät samat säädökset kuin muidenkin työntekijöiden. Nuorten kesätyöntekijöiden kohdalla korostuu myös perehdytyksen ja valvonnan merkitys, sillä työnantajalla on korostettu huolenpitovelvollisuus nuorista työntekijöistä.

Miten työnantaja varmistaa oikean työehtosopimuksen noudattamisen?

Työnantajan tulee varmistaa oikean työehtosopimuksen soveltaminen kesätyöntekijöihin tutustumalla oman toimialansa työehtosopimuksiin ja niiden soveltamisalaan. Palkanlaskennan näkökulmasta tämä on erityisen tärkeää, jotta kaikki korvaukset ja lisät maksetaan oikein.

Kesätyöntekijöiden työehtosopimusten noudattamisessa työnantajan kannattaa huomioida seuraavat asiat:

  • Selvitä, kuuluuko yrityksesi työnantajaliittoon ja mitä työehtosopimusta liitto noudattaa
  • Jos et kuulu työnantajaliittoon, tarkista, onko alallasi yleissitova työehtosopimus
  • Tarkista työehtosopimuksesta erityisesti nuoria työntekijöitä ja kesätyöntekijöitä koskevat määräykset
  • Varmista, että palkanlaskennassa huomioidaan oikeat palkkataulukot ja mahdolliset ikään perustuvat palkkausperusteet
  • Huomioi työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain erityismääräykset

Palkanlaskentaan liittyvät erityiskysymykset kesätyöntekijöiden kohdalla koskevat usein palkkauksen lisäksi erilaisia lisiä ja korvauksia. Esimerkiksi lomakorvaus on kesätyöntekijöille erityisen tärkeä, sillä lyhyissä työsuhteissa lomaa ei yleensä ehditä pitää, vaan se korvataan rahana työsuhteen päättyessä. Vuosilomalain mukaan lomakorvaus on 9% työsuhteen ajalta maksetusta palkasta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden.

Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös tiedottaa kesätyöntekijöille, mitä työehtosopimusta heihin sovelletaan. Työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos työsuhde kestää yli kuukauden. Tässä selvityksessä tulee mainita sovellettava työehtosopimus.

Oikean työehtosopimuksen noudattamisessa auttaa myös yhteistyö palkanlaskennan asiantuntijoiden kanssa. Erityisesti pienemmissä yrityksissä voi olla järkevää ulkoistaa palkanlaskenta asiantuntevalle kumppanille, joka tuntee eri alojen työehtosopimukset ja osaa soveltaa niitä oikein myös kesätyöntekijöihin.

Kesätyöntekijöiden työehtosopimusten soveltaminen

Kesätyöntekijöiden työehtosopimusten soveltamisessa tärkein periaate on, että heitä kohdellaan samoin perustein kuin muitakin työntekijöitä. Yhdenvertaisuuden periaate tarkoittaa, että kesätyöntekijöihin sovelletaan samaa työehtosopimusta kuin muihinkin samalla alalla ja samoissa tehtävissä työskenteleviin.

Kesätyöntekijöiden työehtosopimusten soveltamisessa keskeisimmät huomiot ovat:

  • Työnantajan toimiala määrittää ensisijaisesti sovellettavan työehtosopimuksen
  • Nuorten työntekijöiden (alle 18-vuotiaiden) kohdalla on huomioitava erityislainsäädäntö ja työehtosopimusten erityismääräykset
  • Palkkaus määräytyy työehtosopimuksen mukaan, ja nuorille voidaan maksaa alempaa palkkaa
  • Työajoissa tulee huomioida erityisesti nuoria työntekijöitä koskevat rajoitukset
  • Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa sovellettavasta työehtosopimuksesta

Työnantajan vastuulla on varmistaa, että kesätyöntekijöiden työehdot ovat vähintään työehtosopimuksen ja lainsäädännön vähimmäistason mukaiset. Tämä koskee kaikkia työsuhteen ehtoja palkkauksesta työaikoihin ja työturvallisuuteen.

Työntekijän puolestaan kannattaa olla tietoinen omista oikeuksistaan ja tutustua alansa työehtosopimukseen. Kesätyöntekijän kannattaa tarkistaa, että hänelle maksetaan oikea palkka ja että muutkin työehdot ovat kunnossa. Epäselvissä tilanteissa apua voi kysyä oman alan ammattiliitosta.

Kesätyöntekijöiden oikeudet ovat tärkeä osa reilua työelämää. Kun sekä työnantaja että työntekijä tuntevat työehtosopimusten periaatteet, voidaan varmistaa, että kesätyöt sujuvat molempien osapuolten kannalta hyvin. Huolellinen palkanlaskenta ja työehtosopimusten oikea soveltaminen ovat keskeinen osa onnistunutta kesätyökokemusta.

Muita blogijulkaisuja

Integrata on ostanut Henkilöstötieto Paloniemen koko osakekannan

Integrata on ostanut Henkilöstötieto Paloniemen koko osakekannan

Suomen suurin ainoastaan henkilöstö- ja palkkahallintoon keskittynyt yritys, Integrata, on ostanut oululaisen Henkilöstötieto Paloniemi Oy:n koko osakekannan. Kauppa astui voimaan 30.9.2025, ja julkinen tiedotus tapahtui 9.10.2025. Tämä aikataulu varmisti, että...

Mikä on alaikäisen kesätyöntekijän minimipalkka?

Mikä on alaikäisen kesätyöntekijän minimipalkka?

Alaikäisen kesätyöntekijän minimipalkka määräytyy yleensä alan työehtosopimuksen mukaan ja on tavallisesti 70-90 % alan alimmasta taulukkopalkasta. Suomessa ei ole laissa määriteltyä yleistä minimipalkkaa, vaan palkkaus perustuu työehtosopimuksiin, jotka määrittelevät...

Mitä tehdä, jos työntekijä sairastuu kesälomalla?

Mitä tehdä, jos työntekijä sairastuu kesälomalla?

Jos työntekijä sairastuu kesälomansa aikana, hänellä on oikeus siirtää lomapäiviään myöhempään ajankohtaan. Siirto-oikeus edellyttää työkyvyttömyyttä sairauden vuoksi ja lääkärintodistusta sairaudesta. Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle...