Alaikäisen kesätyöntekijän työaika määritellään työsopimuksessa Suomen työlainsäädännön erityissäännösten mukaisesti. Erityisesti nuoria työntekijöitä koskeva laki (1993/998) asettaa tarkat rajat alle 18-vuotiaiden työntekijöiden päivittäisille ja viikoittaisille työajoille, lepoajoille sekä työskentelyn ajankohdille. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että työsopimuksessa määritellyt työajat noudattavat näitä säännöksiä. Työaikojen selkeä kirjaaminen työsopimukseen on tärkeää sekä työnantajan että nuoren työntekijän oikeusturvan kannalta.
Mitä työnantajan tulee tietää alaikäisen työntekijän työajoista?
Työnantajan on tunnettava ikäryhmäkohtaiset työaikarajoitukset palkatessaan alaikäisiä työntekijöitä. Nuoria työntekijöitä koskeva laki jakaa alaikäiset työntekijät kahteen pääryhmään: 15-17-vuotiaisiin sekä alle 15-vuotiaisiin, joilla on erilaiset työaikasäädökset.
Keskeisimmät periaatteet nuorten työntekijöiden työaikojen suhteen ovat:
- Työtehtävät on suhteutettava nuoren fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn
- Työhön perehdyttämiseen ja valvontaan on kiinnitettävä erityistä huomiota
- Työajat eivät saa häiritä koulunkäyntiä tai oppivelvollisuuden suorittamista
- Lepoaikojen on oltava riittävät nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi
Oppivelvollisuusikäisten nuorten työajoissa on huomioitava koulupäivät ja loma-ajat. Kouluaikana työaika on rajattu tiukemmin, kun taas koulujen loma-aikoina työskentely on vapaampaa. Myös yötyötä ja viikonlopputyötä koskevat tiukemmat rajoitukset kuin täysi-ikäisillä työntekijöillä.
Työnantajalla on velvollisuus pitää luetteloa nuorista työntekijöistä, jotka on palkattu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai vähintään kahden kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen. Luettelosta tulee käydä ilmi työntekijän täydellinen nimi, syntymäaika, osoite, huoltajan yhteystiedot, työsuhteen alkamisaika sekä työtehtävien laatu.
Miten 15-17-vuotiaan työaika eroaa täysi-ikäisen työajasta?
15-17-vuotiaan nuoren työajat eroavat merkittävästi täysi-ikäisen työajoista erityisesti työaikarajoitusten ja lepoaikojen osalta. Vaikka säännöllinen enimmäistyöaika on sama kuin aikuisilla, muut rajoitukset ovat tiukemmat.
| Työaikasäännös | 15-17-vuotias | Täysi-ikäinen |
|---|---|---|
| Säännöllinen työaika | 8 h/vrk, 40 h/viikko | 8 h/vrk, 40 h/viikko |
| Ylityön enimmäismäärä | 80 h/vuosi (poikkeusluvalla lisäksi 40 h/vuosi) | 138 h/4 kk ja 250 h/vuosi |
| Päivittäisen työajan sijoittelu | Klo 6-22 (poikkeuksellisesti klo 24 asti) | Ei yleistä rajoitusta |
| Vuorokausilepo | 12 h yhtäjaksoista lepoaikaa | 11 h yhtäjaksoista lepoaikaa |
| Viikkolepo | 38 h yhtäjaksoista lepoaikaa viikossa | 35 h yhtäjaksoista lepoaikaa viikossa |
Ylitöiden teettämisessä on huomioitava, että 15-17-vuotiaiden kohdalla vuosittainen ylityön enimmäismäärä on huomattavasti alhaisempi kuin täysi-ikäisillä. Kun nuori tekee ylityötä, päivittäinen työaika saa olla enintään 9 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 48 tuntia.
Ruokataukojen osalta sääntö on sama kuin täysi-ikäisillä: jos työpäivän pituus ylittää 4,5 tuntia, työntekijälle on annettava vähintään 30 minuutin tauko. Lepoaikojen suhteen alaikäisillä on tiukemmat vaatimukset: vuorokausilevon on oltava vähintään 12 tuntia (täysi-ikäisillä 11 tuntia) ja viikkolevon 38 tuntia (täysi-ikäisillä 35 tuntia).
Saako alaikäinen tehdä yö- tai viikonlopputyötä?
Alaikäisen yötyöskentely on lähtökohtaisesti rajoitettua. 15-17-vuotiaan työntekijän työaika tulee sijoittaa pääsääntöisesti kello 6:00 ja 22:00 välille. Tietyin edellytyksin nuori voi työskennellä poikkeuksellisina aikoina:
- Kotitaloustyössä työaikaa voidaan jatkaa kello 23:00 asti
- Ammattikoulutuksen vuoksi tehtävässä kaksivuorotyössä työaika voi jatkua enintään kello 24:00 asti
- Julkisen viranomaisen hyväksymän ja valvoman työn ammattiopetuksen saamiseksi suoritettava työharjoittelu voi jatkua kello 24:00 asti
Viikonlopputyöskentely on alaikäisille sallittua samoin työaikarajoituksin kuin arkena. Erityistä viikonloppurajoitusta ei siis ole, mutta viikkolevon toteutumisesta on huolehdittava. Nuorelle työntekijälle on annettava vähintään 38 tunnin yhtäjaksoinen vapaa-aika viikossa, joka on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen.
Poikkeuksellisina aikoina työskentelyn ehtona on, että työn luonne sitä edellyttää ja että nuoren kehitys tai terveys ei vaarannu. Esimerkiksi ravintola-alalla 16-vuotias saa anniskella alkoholia vain vastaavan hoitajan tai tehtävään nimetyn henkilön välittömän valvonnan alaisena. Myös kaupan alalla alaikäinen saa myydä alkoholia ja tupakkaa vain täysi-ikäisen valvonnassa.
Työnantajan tulee huomioida, että mikäli työaikoja joudutaan sijoittamaan poikkeuksellisesti, tästä on tehtävä selkeä merkintä työsopimukseen ja varmistettava, että työaika ei haittaa nuoren koulunkäyntiä tai mahdollisuuksia levätä riittävästi.
Kuinka alaikäisen työajat kirjataan työsopimukseen lainmukaisesti?
Alaikäisen työsopimukseen tulee kirjata työajat selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Työsopimuksessa on määriteltävä päivittäinen ja viikoittainen työaika sekä se, mihin aikoihin vuorokaudesta työ sijoittuu. Erityisesti kesätyösopimuksissa on tärkeää mainita myös työsuhteen kesto.
Työsopimuksen työaikaa koskevassa kohdassa tulisi mainita vähintään:
- Säännöllinen päivittäinen ja viikoittainen työaika (esim. 7,5 h/pv, 37,5 h/vko)
- Työajan sijoittuminen (esim. klo 8-16 tai vuorotyössä vuorojen ajankohdat)
- Ruokatauon pituus ja ajankohta
- Mahdolliset erityisjärjestelyt (esim. kouluajan huomioiminen)
Esimerkki hyvin laaditusta työaikakohdasta 16-vuotiaan kesätyösopimuksessa:
“Työntekijän säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työaika sijoittuu maanantaista perjantaihin kello 8:00-16:00 väliselle ajalle, sisältäen 30 minuutin ruokatauon. Työntekijä voi työn luonteen niin vaatiessa työskennellä satunnaisesti myös lauantaisin kello 9:00-15:00 välillä, jolloin vastaava vapaa-aika annetaan jonain muuna viikonpäivänä. Sunnuntaityötä ei teetetä.”
Työsopimus on laadittava selkeällä kielellä, jotta alaikäinen työntekijä ymmärtää sen sisällön. Lisäksi on suositeltavaa käydä työaikasäännökset läpi suullisesti työsuhteen alussa. 15-vuotias voi tehdä ja irtisanoa työsopimuksensa itse, mutta alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekevät huoltajat tai nuori itse huoltajien luvalla.
Jos työntekijän työaika vaihtelee viikottain, työsopimuksessa voidaan viitata työvuoroluetteloon, joka on annettava työntekijälle tiedoksi hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen työjakson alkamista. Alaikäisellä on oikeus kieltäytyä työvuorosta, joka estäisi osallistumisen opetukseen.
Mitä tapahtuu, jos alaikäisen työaikasäädöksiä rikotaan?
Alaikäisen työaikalainsäädännön rikkomisesta voi seurata työnantajalle merkittäviä sanktioita. Työsuojeluviranomaiset valvovat nuorten työntekijöiden työaikasäännösten noudattamista, ja heillä on oikeus tehdä tarkastuksia työpaikoilla.
Mahdollisia seuraamuksia työaikasäädösten rikkomisesta ovat:
- Huomautus ja korjauskehotus työsuojeluviranomaisilta
- Velvoittava päätös korjata lainvastainen tilanne määräajassa
- Uhkasakko määräysten noudattamisen tehosteeksi
- Työrikoksesta tuomittava sakko- tai vankeusrangaistus vakavissa tapauksissa
- Vahingonkorvausvastuu työntekijälle aiheutuneesta haitasta
Työaikasäännösten rikkominen voi tulla ilmi työsuojeluviranomaisten tarkastuksissa, työntekijän tai huoltajan tekemän ilmoituksen perusteella tai muun viranomaistoiminnan yhteydessä. Aluehallintovirastot (AVI) toimivat työsuojeluviranomaisina ja valvovat työlainsäädännön noudattamista.
Työnantajan on hyvä tietää, että huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos hän pitää sitä tarpeellisena nuoren kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa työaikasäännöksiä on rikottu toistuvasti nuoren terveyttä vaarantavalla tavalla.
Työaikasäännösten noudattaminen on erityisen tärkeää alaikäisten kohdalla, sillä säännösten tarkoituksena on suojella nuoren kehitystä ja terveyttä sekä varmistaa, että työnteko ei haittaa koulunkäyntiä tai riittävää lepoa.
Yhteenveto: Miten huomioida alaikäisen kesätyöntekijän tarpeet työaikasuunnittelussa?
Alaikäisen kesätyöntekijän työaikasuunnittelussa on tärkeää huomioida sekä lain asettamat rajoitukset että nuoren yksilölliset tarpeet. Hyvä työaikasuunnittelu tukee nuoren kehitystä ja positiivista työelämäkokemusta.
Keskeisiä huomioitavia asioita työaikasuunnittelussa:
- Varmista, että työajat noudattavat ikäryhmäkohtaisia rajoituksia
- Huomioi riittävät lepoajat päivien välillä ja viikoittainen vapaa-aika
- Dokumentoi työajat selkeästi työsopimukseen ja pidä työaikakirjanpitoa
- Perehdytä nuori työaikasääntöihin ja työaikojen noudattamisen tärkeyteen
- Laadi työvuorolistat hyvissä ajoin ja käy ne läpi nuoren kanssa
- Ole joustava äkillisissä tilanteissa, jotka liittyvät nuoren koulunkäyntiin tai terveyteen
Nuoren työntekijän perehdyttämisessä on hyvä käydä läpi työaikasäännöt konkreettisesti ja kannustaa nuorta pitämään myös itse kirjaa työtunneistaan. Monille nuorille kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään, joten perusasioiden selkeä läpikäynti on tärkeää.
Suosittelemme työnantajia laatimaan kirjallisen ohjeistuksen nuorten työntekijöiden työajoista esimiehille ja perehdyttäjille. Näin varmistetaan, että kaikki työpaikalla tietävät, miten nuorten työaikoja tulee suunnitella ja valvoa. Työnantajan on myös hyvä muistaa, että nuoren työajan seurannassa ja palkanmaksussa on oltava erityisen huolellinen.
Hyvin suunnitellut ja lainmukaiset työajat edistävät nuoren positiivista suhtautumista työelämään ja auttavat luomaan hyvää työnantajakuvaa. Huomioimalla nuoren tarpeet ja lain vaatimukset varmistetaan onnistunut kesätyökokemus niin nuorelle työntekijälle kuin työnantajallekin.
