Kesätyöntekijän lomakorvaus lasketaan vuosilomalain mukaisesti, yleensä prosenttiperusteisesti työsuhteen keston perusteella. Alle vuoden työsuhteissa lomakorvaus on 9% lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta, kun taas yli vuoden kestäneissä työsuhteissa se on 11,5%. Lomakorvaus maksetaan kesätyöntekijälle työsuhteen päättyessä, mikäli hän ei ole ehtinyt pitää tai ansaita lomaa työsuhteen aikana. Palkanmaksussa on huomioitava kaikki työehtosopimuksen mukaiset palkanerät, jotka kuuluvat lomakorvauksen laskentaperusteeseen. Oikein laskettu lomakorvaus on sekä työnantajan velvollisuus että työntekijän oikeus.
Kesätyöntekijän lomakorvaus – perustiedot
Kesätyöntekijän lomakorvaus on rahallinen korvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä, joka maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvauksen maksaminen perustuu vuosilomalakiin, joka koskee kaikkia työsuhteessa olevia työntekijöitä, myös määräaikaisia kesätyöntekijöitä.
Vuosilomalaki määrittelee lomakorvauksen laskentatavan, mutta työehtosopimuksissa voi olla työntekijän kannalta edullisempia ehtoja. Työnantajana on tärkeää tuntea sekä lain että sovellettavan työehtosopimuksen määräykset, jotta lomakorvaus lasketaan oikein.
Oikein laskettu lomakorvaus on tärkeä osa vastuullista työnantajatoimintaa. Työntekijälle se merkitsee oikeudenmukaisuutta ja lain mukaista kohtelua. Työnantajalle taas oikein lasketut ja ajallaan maksetut lomakorvaukset ovat osa lakisääteisten velvollisuuksien hoitamista, mikä vaikuttaa myös työnantajakuvaan erityisesti nuorten kesätyöntekijöiden keskuudessa.
Milloin kesätyöntekijälle maksetaan lomakorvausta?
Kesätyöntekijälle maksetaan lomakorvausta työsuhteen päättyessä, kun hän ei ole ehtinyt pitää tai ansaita lomaa työsuhteen aikana. Tämä on tyypillistä lyhyissä kesätyösuhteissa, jotka kestävät vain muutaman kuukauden. Työsuhteen pituus on keskeinen tekijä lomakorvauksen maksamisessa.
Alle vuoden kestävissä työsuhteissa, joissa työntekijä ei ehdi pitää lomaa työsuhteen aikana, lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä prosenttiperusteisesti. Työntekijä ei tällöin ansaitse lomapäiviä vaan saa lomakorvauksen rahana.
Jos kesätyösuhde kestää poikkeuksellisesti yli vuoden, työntekijällä on oikeus pitää lomaa lomakaudella. Mikäli lomaa ei kuitenkaan pidetä ja työsuhde päättyy, maksetaan pitämättömistä lomapäivistä lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Kesätyöntekijälle voidaan maksaa myös lomapalkan sijasta lomakorvausta työsuhteen aikana, jos hän työskentelee niin harvoin, ettei ansaitse täysiä lomapäiviä. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos kesätyöntekijä työskentelee vain muutaman päivän kuukaudessa.
Miten lomakorvausprosentti määräytyy kesätyössä?
Kesätyöntekijän lomakorvausprosentti määräytyy työsuhteen keston perusteella. Vuosilomalain mukaan alle vuoden kestäneissä työsuhteissa lomakorvaus on 9% lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomakorvausprosentti on 11,5%.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3. välinen ajanjakso. Kesätyöntekijöillä, joiden työsuhde kestää tyypillisesti vain muutaman kuukauden, lomakorvaus lasketaan työsuhteen aikana maksetusta palkasta 9 prosentin mukaan.
Työehtosopimukset voivat sisältää vuosilomalaista poikkeavia määräyksiä lomakorvausprosenttiin liittyen. Joissakin työehtosopimuksissa voi olla korkeampi lomakorvausprosentti tai erityisehtoja tiettyjen työntekijäryhmien osalta. Työnantajan on aina tarkistettava sovellettavan työehtosopimuksen määräykset.
Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksessa on määritelty tarkemmin, miten lomakorvausprosentti määräytyy työsuhteen keston ja työtuntien perusteella. Rakennusalan työehtosopimuksessa puolestaan lomakorvausprosentti on korkeampi kuin vuosilomalain määrittelemä vähimmäistaso.
Kesätyöntekijän kannattaa myös itse tarkistaa oman alansa työehtosopimuksen määräykset lomakorvauksista, jotta hän osaa varmistaa saavansa oikein lasketun lomakorvauksen työsuhteen päättyessä.
Mitkä palkanerät huomioidaan lomakorvauksen laskennassa?
Lomakorvauksen laskennassa huomioidaan työssäoloajan palkka ja siihen rinnastettava palkka lomanmääräytymisvuoden ajalta. Peruspalkan lisäksi laskentaan sisällytetään useita erilaisia palkkaeriä, jotka kuvaavat työntekijän säännöllistä ansiotasoa.
Lomakorvauksen laskentaperusteeseen kuuluvat:
- Peruspalkka (tunti-, kuukausi- tai suoritepalkka)
- Säännölliset lisät (esim. ilta- ja yölisät)
- Sunnuntaityökorvaukset
- Luontoisedut (verotusarvon mukaisesti)
- Provisiot ja tuotantopalkkiot
- Työehtosopimuksen mukaiset olosuhdelisät
Lomakorvauksen laskentaperusteeseen eivät kuulu:
- Ylityön peruspalkka (sisältyy normaaliin palkkaan)
- Ylityökorotukset
- Hätätyökorvaukset
- Varallaolokorvaukset
- Matkakustannusten korvaukset
- Päivärahat
- Työkalukorvaukset ja muut kulukorvaukset
Työehtosopimuksissa voi olla tarkempia määräyksiä siitä, mitkä palkanerät huomioidaan lomakorvauksen laskennassa. Esimerkiksi joissain työehtosopimuksissa myös ylityökorotukset voidaan huomioida laskentaperusteessa.
Kesätyöntekijöiden palkanmaksussa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää mahdollisiin ilta-, yö- ja viikonloppulisiin, jotka ovat yleisiä esimerkiksi kesäkauden palvelualoilla. Nämä lisät kuuluvat lomakorvauksen laskentaperusteeseen ja vaikuttavat maksettavan lomakorvauksen määrään.
Miten lomakorvaus ilmoitetaan tulorekisteriin?
Lomakorvaus ilmoitetaan tulorekisteriin erillisellä tulolajilla viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Kesätyöntekijän työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus ilmoitetaan tulolajilla 0125 (Lomakorvaus).
Tulorekisteri-ilmoituksen tekemisessä on huomioitava seuraavat asiat:
- Lomakorvaus ilmoitetaan samalla palkkatietoilmoituksella kuin muukin palkka, jos se maksetaan samalla kertaa viimeisen palkan kanssa
- Jos lomakorvaus maksetaan erillisenä maksuna työsuhteen päättymisen jälkeen, siitä tehdään oma palkkatietoilmoitus
- Ilmoituksessa käytetään tulolajia 0125 (Lomakorvaus)
- Vakuuttamistiedot ilmoitetaan normaalisti, sillä lomakorvaus on vakuutusmaksujen alaista tuloa
On tärkeää huomata, että lomakorvaus on eri asia kuin lomapalkka tai lomaltapaluuraha. Nämä ilmoitetaan tulorekisteriin eri tulolajeilla: lomapalkka tulolajilla 0121 ja lomaltapaluuraha tulolajilla 0124.
Tulorekisteri-ilmoituksen ajantasaisuus on tärkeää, sillä ilmoituksen myöhästymisestä voi seurata myöhästymismaksu. Kesätyöntekijöiden työsuhteen päättyessä onkin hyvä varmistaa, että palkanlaskenta tekee tarvittavat tulorekisteri-ilmoitukset ajoissa.
Oikea tulolajin käyttö on tärkeää, koska se vaikuttaa esimerkiksi verotukseen ja sosiaalivakuutusmaksujen määräytymiseen. Tulorekisteriin tehtävä ilmoitus vaikuttaa myös työntekijän saamiin etuuksiin, joten huolellinen ilmoittaminen on sekä työnantajan että työntekijän etu.
Kesätyöntekijän lomakorvaus
Kesätyöntekijän lomakorvauksen laskemisessa ja maksamisessa keskeisintä on huomioida työsuhteen kesto, oikea lomakorvausprosentti ja laskentaperuste. Oikeaoppinen lomakorvaus on työnantajan velvollisuus ja työntekijän oikeus, joka perustuu vuosilomalakiin ja mahdollisiin työehtosopimuksiin.
Muistilista työnantajalle kesätyöntekijän lomakorvauksen hoitamiseen:
- Tarkista sovellettava työehtosopimus ja sen määräykset lomakorvauksista
- Huomioi työsuhteen keston vaikutus lomakorvausprosenttiin (9% alle vuoden, 11,5% yli vuoden työsuhteissa)
- Sisällytä laskentaperusteeseen kaikki siihen kuuluvat palkanerät
- Maksa lomakorvaus työsuhteen päättyessä viimeisen palkan yhteydessä
- Ilmoita lomakorvaus tulorekisteriin oikealla tulolajilla (0125) viiden päivän kuluessa maksusta
- Dokumentoi lomakorvauksen laskentaperusteet palkkakirjanpitoon
- Anna työntekijälle selkeä erittely lomakorvauksen laskennasta
Yleisimpiä virheitä lomakorvauksen laskemisessa ovat väärän prosentin käyttäminen, laskentaperusteen virheellinen määrittely sekä työehtosopimusten erityismääräysten huomiotta jättäminen. Nuorille kesätyöntekijöille lomakorvaus voi olla uusi asia, joten työnantajan on hyvä selittää lomakorvauksen perusteet.
Huolellisesti hoidettu palkanlaskenta ja oikein maksetut lomakorvaukset ovat osa vastuullista työnantajatoimintaa. Ne luovat pohjan hyvälle työnantajakuvalle ja voivat vaikuttaa siihen, haluaako kesätyöntekijä palata samaan työpaikkaan seuraavanakin kesänä.
Kesätyöntekijän lomakorvauksen laskeminen ei ole monimutkaista, kun perusperiaatteet ovat hallussa. Tarvittaessa palkanlaskennan asiantuntijat voivat auttaa oikean lomakorvauksen laskemisessa ja varmistaa, että lakisääteiset velvoitteet tulevat täytettyä.
