Lomakorvaus ja kesälomaraha ovat tärkeitä työsuhde-etuuksia, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja. Lomakorvaus on lakisääteinen rahallinen korvaus pitämättömistä lomista, joka maksetaan erityisesti työsuhteen päättyessä tai kun lomapäiviä ei voida pitää. Kesälomaraha puolestaan on työehtosopimuksiin perustuva lisäetu, joka on tyypillisesti 50 % lomapalkasta. Nämä kaksi etuutta poikkeavat toisistaan niin oikeusperusteeltaan, laskentatavoiltaan kuin maksamisajankohdiltaankin.
Mitä lomakorvaus ja kesälomaraha tarkoittavat?
Lomakorvaus ja kesälomaraha ovat kaksi erillistä loma-aikaan liittyvää maksua, joilla on täysin eri perusteet. Lomakorvaus on vuosilomalakiin perustuva rahallinen korvaus pitämättömistä lomapäivistä. Se maksetaan esimerkiksi työsuhteen päättyessä, jos työntekijällä on kertyneitä lomapäiviä, joita hän ei ole ehtinyt pitää.
Kesälomaraha (tunnetaan myös nimellä lomaraha) puolestaan on työehtosopimuksiin perustuva lisäetu, joka ei perustu lakiin. Se on yleensä 50 % lomapalkasta. Kesälomarahan alkuperäinen nimi oli lomaltapaluuraha, sillä sen saaminen edellytti työhön paluuta loman jälkeen. Nykyisin tätä ehtoa ei useimmissa työehtosopimuksissa enää ole.
Keskeinen ero näiden kahden välillä on, että lomakorvaus korvaa pitämättömiä lomia, kun taas kesälomaraha on lomapalkanlisäksi maksettava ylimääräinen etu. Lomakorvaus on lakisääteinen, kun taas kesälomaraha perustuu työehtosopimuksiin tai työpaikkakohtaisiin käytäntöihin.
Milloin lomakorvausta maksetaan?
Lomakorvausta maksetaan pääsääntöisesti kolmessa eri tilanteessa: työsuhteen päättyessä, lyhyissä työsuhteissa sekä silloin, kun työntekijä ei voi pitää lomaa. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan korvaus kaikista pitämättömistä lomapäivistä loppupalkan yhteydessä. Tämä on yleisimmin tunnettu lomakorvauksen muoto.
Lyhyissä työsuhteissa, kuten kesätöissä, työntekijällä ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää kertyneitä lomapäiviä työsuhteen aikana. Näissä tapauksissa loma korvataan rahana työsuhteen päättyessä. Myös osa-aikaisissa työsuhteissa, joissa lomapäiviä ei kerry riittävästi tai joissa niitä ei voida käytännön syistä pitää, maksetaan lomakorvausta.
Lisäksi lomakorvausta voidaan maksaa poikkeustilanteissa, joissa työntekijä ei voi pitää lomaa esimerkiksi pitkän sairausloman vuoksi. Työntekijällä on aina oikeus saada lomakorvauksesta laskelma, josta ilmenevät korvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.
Miten kesälomaraha määräytyy työehtosopimuksissa?
Kesälomaraha määräytyy työehtosopimuksissa yleensä prosenttiosuutena lomapalkasta, tyypillisesti 50 %. Työehtosopimukset sisältävät tarkat määräykset kesälomarahan määräytymisperusteista, maksuajankohdista ja mahdollisista erityisehdoista. Kesälomaraha ei ole lakisääteinen etu, vaan se on saavutettu työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa.
Kesälomarahan maksuajankohta vaihtelee työehtosopimuksittain. Yleisimpiä käytäntöjä ovat:
- Maksu ennen loman alkamista
- Maksu loman jälkeen työhön palattaessa
- Maksu kahdessa erässä, osa ennen lomaa ja osa loman jälkeen
Kesälomarahan historiallinen tausta Suomessa juontaa juurensa 1960-luvulle, jolloin sitä alettiin maksaa lomaltapaluurahana. Sen alkuperäinen tarkoitus oli kannustaa työntekijöitä palaamaan töihin kesäloman jälkeen. Nykyisin kesälomaraha on vakiintunut työmarkkinakäytäntö, ja monilla työpaikoilla on mahdollista sopia kesälomarahan vaihtamisesta vapaa-ajaksi.
Miten lomakorvaus lasketaan?
Lomakorvauksen laskeminen perustuu vuosilomalakiin, ja sen määrä riippuu työsuhteen kestosta sekä ansioista. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa lomakorvaus on 9 % lomanmääräytymisvuoden ansioista, ja yli vuoden kestäneissä työsuhteissa 11,5 %. Nämä prosenttiluvut perustuvat lomapäivien kertymiseen: lyhyemmissä työsuhteissa lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa ja pidemmissä 2,5 päivää.
Lomakorvauksen laskemisessa huomioidaan kaikki lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) aikana maksetut palkkatulot lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä maksettuja korotuksia. Myös sairausajan palkka ja tietyt muut poissaoloajan palkat huomioidaan laskennassa.
Käytännön esimerkki lomakorvauksen laskemisesta:
- Työntekijä on ollut töissä 8 kuukautta ja ansainnut 24 000 euroa
- Työsuhde on kestänyt alle vuoden, joten lomakorvausprosentti on 9 %
- Lomakorvaus = 24 000 € × 9 % = 2 160 €
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus voidaan laskea myös lomapäivien määrän perusteella jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja kertomalla pitämättömien lomapäivien määrällä.
| Työsuhteen kesto | Lomakorvausprosentti | Lomapäivien kertymä kuukaudessa |
|---|---|---|
| Alle vuosi | 9 % | 2 päivää |
| Yli vuosi | 11,5 % | 2,5 päivää |
Voiko kesälomarahasta sopia toisin työpaikalla?
Kesälomarahasta voidaan useimmiten sopia toisin työpaikalla, sillä se perustuu työehtosopimuksiin eikä lakiin. Työehtosopimukset määrittelevät raamit, joiden puitteissa paikallinen sopiminen on mahdollista. Yleinen käytäntö on, että kesälomarahan voi vaihtaa vapaapäiviksi, mikä on monilla työpaikoilla suosittu vaihtoehto.
Paikallisessa sopimisessa on huomioitava työehtosopimuksen määräykset siitä, mistä asioista voidaan sopia ja millä tasolla. Joissakin työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen voi tapahtua työpaikkakohtaisesti, toisissa henkilökohtaisella tasolla. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa kesälomarahan maksuehtoja, jos ne ovat työehtosopimuksessa määritelty.
Taloudellisesti vaikeina aikoina työnantajat ja työntekijät voivat myös neuvotella kesälomarahan maksamisesta osittain tai sen siirtämisestä myöhempään ajankohtaan. Tällaiset järjestelyt vaativat aina sopimista työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.
Mitä keskeisiä asioita tulee muistaa loma-ajan palkanmaksussa?
Loma-ajan palkanmaksussa on tärkeää huomioida lomakorvauksen ja kesälomarahan keskeiset erot sekä niihin liittyvät velvollisuudet. Palkanlaskennassa lomakorvauksen ja kesälomarahan käsittely on pidettävä erillään, koska niiden perusteet ja laskentatavat eroavat toisistaan.
Keskeisiä muistettavia asioita:
- Lomakorvaus on lakisääteinen korvaus pitämättömistä lomista, kesälomaraha on työehtosopimukseen perustuva lisäetu
- Työsuhteen päättyessä on aina maksettava korvaus pitämättömistä lomista
- Loman aikana maksetaan lomapalkkaa, ei lomakorvausta (lomakorvaus koskee pitämättömiä lomia)
- Työnantajan tulee antaa työntekijälle laskelma, josta ilmenevät lomapalkan tai -korvauksen määrä ja määräytymisperusteet
- Kesälomarahan maksuajankohta määräytyy työehtosopimuksen mukaan
Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia, että lomapalkka, lomakorvaus ja kesälomaraha maksetaan ajallaan ja oikein laskettuina. Työntekijän on hyvä tarkistaa, että maksut vastaavat työehtosopimuksen määräyksiä ja että loma-ajan palkanmaksussa on huomioitu kaikki hänelle kuuluvat etuudet.
Loma-ajan palkanmaksuun liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä ensisijaisesti työpaikan luottamusmiehen puoleen. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, apua saa oman ammattiliiton työsuhdeneuvonnasta tai palkanlaskennan asiantuntijoilta.
