Kyllä, kesälomarahat vaikuttavat suoraan työnantajan sivukuluihin. Työnantaja maksaa kesälomarahoista samoja lakisääteisiä sivukuluja kuin muustakin palkasta, kuten työeläkemaksuja, sosiaaliturvamaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja. Kesälomaraha on yleensä 50 % lomapalkan määrästä, ja se perustuu työehtosopimuksiin, ei vuosilomalakiin. Tämä lisäpalkkio tulee huomioida kokonaisuudessaan työnantajan kustannuksia laskettaessa ja budjetoitaessa, sillä sivukulut nostavat kesälomarahojen todellista kustannusvaikutusta huomattavasti.
Kesälomarahat ja työnantajan sivukulut – mitä sinun tulisi tietää?
Kesälomaraha on työehtosopimuksiin perustuva lisäpalkkio, joka on tyypillisesti 50 % lomapalkasta. Se ei ole lakisääteinen etu, vaan perustuu työehtosopimuksiin tai työpaikan käytäntöihin. Työnantajan sivukulut koskevat kesälomarahaa samalla tavalla kuin muitakin palkkoja.
Kesälomarahasta käytetään joskus myös nimitystä lomaltapaluuraha, mikä juontaa juurensa siitä, että alun perin sen saamisen ehtona oli työhön palaaminen loman jälkeen. Nykyisin useimmissa työehtosopimuksissa tätä ehtoa ei enää ole.
Kun työnantaja maksaa kesälomarahaa, hänen tulee huomioida, että siitä aiheutuu varsinaisen rahasuorituksen lisäksi pakollisia sivukuluja. Nämä sivukulut ovat merkittävä osa työnantajan kokonaiskustannuksia, ja ne voivat vaihdella työnantajan koon ja toimialan mukaan.
On tärkeää erottaa kesälomaraha lomakorvauksesta ja lomapalkasta:
- Lomapalkka on vuosiloman ajalta maksettava palkka
- Lomakorvaus maksetaan pitämättömistä lomista työsuhteen päättyessä
- Kesälomaraha on työehtosopimukseen perustuva lisäpalkkio
Mitkä ovat työnantajan pakolliset sivukulut kesälomarahoista?
Työnantaja maksaa kesälomarahoista samat pakolliset sivukulut kuin muustakin palkasta. Nämä lakisääteiset työnantajamaksut muodostavat merkittävän lisäkustannuksen varsinaisen kesälomarahan päälle.
Kesälomarahoista maksettavat pakolliset työnantajan sivukulut ovat:
- Työeläkevakuutusmaksu (TyEL) – noin 17,40 % (2023)
- Työnantajan sairausvakuutusmaksu (aiemmin sosiaaliturvamaksu) – 1,53 % (2023)
- Työttömyysvakuutusmaksu – noin 0,50-2,05 % palkkasummasta riippuen (2023)
- Tapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu – toimialasta riippuen keskimäärin 0,7 %
- Ryhmähenkivakuutusmaksu – keskimäärin noin 0,07 %
Nämä sivukulut nostavat kesälomarahan todellista kustannusta työnantajalle huomattavasti. Jos kesälomarahan määrä on esimerkiksi 1 000 euroa, työnantajan todelliset kulut sivukuluineen voivat olla noin 1 200 euroa tai enemmän, riippuen yrityksen koosta ja toimialasta.
On huomioitava, että tarkat prosenttiosuudet voivat muuttua vuosittain, joten ajantasaiset tiedot kannattaa aina tarkistaa viranomaislähteistä tai palkanlaskennan asiantuntijoilta.
Miten kesälomarahat ilmoitetaan tulorekisteriin?
Kesälomarahat ilmoitetaan tulorekisteriin samoin periaattein kuin muutkin palkkatulot. Tulorekisteri-ilmoituksessa kesälomaraha eritellään omalla tulolajikodilla, mikä on tärkeää oikeanlaisen raportoinnin varmistamiseksi.
Kesälomarahan ilmoittamisessa tulorekisteriin käytetään tulolajikoodia 0236 (Lomaraha). Ilmoitus tulee tehdä viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Kesälomarahan ilmoittaminen oikealla tulolajikoodilla on tärkeää, sillä se vaikuttaa eri sosiaalivakuutusmaksujen määräytymiseen ja työntekijän saamiin etuuksiin.
Yleisimmät virheet kesälomarahojen tulorekisteri-ilmoituksissa:
- Kesälomarahan ilmoittaminen väärällä tulolajikoodilla (esim. tavallisena palkkana)
- Ilmoituksen myöhästyminen maksupäivästä
- Puutteelliset tiedot kesälomarahan perusteista
- Virheelliset summat, jos kesälomaraha on maksettu osissa
Jos kesälomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksen yhteydessä, on tärkeää erotella nämä erät ilmoituksessa. Lomakorvaus ilmoitetaan tulolajikoodilla 0125 ja kesälomaraha koodilla 0236.
Oikeaoppinen tulorekisteri-ilmoittaminen varmistaa, että työnantajan sivukulut määräytyvät oikein ja työntekijän tiedot välittyvät oikein eri viranomaisille.
Vaikuttavatko työehtosopimukset kesälomarahojen sivukuluihin?
Työehtosopimukset eivät suoraan vaikuta kesälomarahojen sivukuluprosentteihin, mutta ne vaikuttavat merkittävästi kesälomarahan määräytymisperusteisiin ja sitä kautta maksettavien sivukulujen kokonaissummaan.
Eri alojen työehtosopimuksissa on huomattavia eroja kesälomarahojen osalta:
- Maksamisajankohta – joissakin sopimuksissa maksetaan ennen lomaa, toisissa loman jälkeen tai kahdessa erässä
- Suuruus – yleensä 50 % lomapalkasta, mutta poikkeuksiakin on
- Maksuehdot – joissakin sopimuksissa on erityisehtoja kesälomarahan saamiselle
- Vaihto vapaaksi – mahdollisuus vaihtaa kesälomaraha vapaapäiviksi vaihtelee sopimuksittain
Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksessa kesälomaraha on tyypillisesti 50 % lomapalkasta, kun taas rakennusalalla voi olla käytössä lomarahajärjestelmä, jossa lomarahan suuruus määräytyy eri perustein.
Jos kesälomaraha vaihdetaan vapaaksi, se vaikuttaa työnantajan sivukuluihin. Vaikka kesälomarahan määrä muutettuna vapaa-ajaksi olisi työntekijälle sama, työnantajalle kustannus on usein pienempi, sillä vapaa-aika ei aiheuta samalla tavalla sivukuluja kuin rahana maksettava kesälomaraha.
Työnantajan on tärkeää tuntea oman alansa työehtosopimuksen määräykset kesälomarahoista, jotta kustannukset osataan budjetoida oikein ja työntekijöille maksettavat edut ovat sopimuksen mukaisia.
Kuinka kesälomarahojen sivukulut kannattaa huomioida budjetoinnissa?
Kesälomarahojen ja niiden sivukulujen huomioiminen budjetoinnissa on tärkeää yrityksen kassavirran hallinnan kannalta. Näiden kulujen ennakointi auttaa välttämään yllättäviä kustannuspiikkejä.
Kesälomarahojen budjetoinnissa huomioitavia asioita:
- Laske kesälomarahat koko henkilöstölle työehtosopimuksen mukaisesti
- Lisää sivukulut kesälomarahojen päälle (noin 20-25 % kesälomarahan määrästä)
- Huomioi maksamisajankohdat ja niiden vaikutus kassavirtaan
- Varaudu vuosittaisiin prosenttimuutoksiin sivukuluissa
- Seuraa lomakertymää säännöllisesti tarkentaaksesi budjettia
Budjetoinnissa on järkevää käyttää seuraavaa laskentakaavaa:
1. Laske ensin vuosilomapalkan määrä työntekijöittäin
3. Lisää sivukulut (noin 20-25 % kesälomarahan määrästä)
4. Huomioi maksamisajankohta kassavirtasuunnittelussa
Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kesälomarahojen ja niiden sivukulujen aiheuttama kustannuspiikki voi olla merkittävä. Siksi näihin kuluihin varautuminen jo tilikauden alussa on tärkeää.
Monissa yrityksissä on järkevää tehdä kuukausittaisia varauksia tulevia kesälomarahoja varten. Näin kustannusrasitus jakautuu tasaisemmin koko vuodelle eikä aiheuta äkillistä kassavirtaongelmaa maksamisajankohtana.
Kesälomarahojen vaikutus työnantajan sivukuluihin – yhteenveto
Kesälomarahat vaikuttavat merkittävästi työnantajan kokonaiskustannuksiin sivukulujen kautta. Kokonaisvaikutus muodostuu sekä itse kesälomarahan määrästä että siihen liittyvistä pakollisista työnantajamaksuista.
Tärkeimmät huomioitavat asiat työnantajille:
- Kesälomarahoista maksetaan samat sivukulut kuin muustakin palkasta
- Sivukulut nostavat kesälomarahan todellista kustannusta noin 20-25 %
- Tarkista oman alasi työehtosopimuksen määräykset kesälomarahoista
- Ilmoita kesälomarahat tulorekisteriin oikealla tulolajikoodilla (0236)
- Budjetoi kesälomarahat ja niiden sivukulut etukäteen
- Harkitse kesälomarahavarausten tekemistä kuukausittain
Kesälomarahojen oikea käsittely palkanlaskennassa, tulorekisteri-ilmoittamisessa ja budjetoinnissa on tärkeää sekä lain noudattamisen että kustannusten hallinnan kannalta. Palkanlaskennan ammattilaisen apu voi olla arvokasta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei ole omaa palkanlaskentaosastoa.
Lopuksi on hyvä muistaa, että kesälomaraha on työehtosopimukseen perustuva etu, joka osaltaan lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista. Vaikka se aiheuttaa työnantajalle sivukuluineen merkittäviä kustannuksia, on se myös tärkeä osa suomalaista työelämää ja työhyvinvoinnin edistämistä.
